Pääsin erityisen hyvin tunnelmaan, koska vain viikko sitten vierailin Versailles'n barokkipalatsissa Pariisissa. Suljin siis silmäni ja kuvittelin olevani jossakin sen loisteliasta saleista kuuntelemassa hovimuusikoiden esitystä.
Mutta miksi kirjoitan tästä?
Viime vuonna olin Debin konsertissa heinäkuun alussa. En ollut kuullut häntä koskaan aikaisemmin, mutta barokkimusiikki kiinnosti, koska olin kirjoittamassa Rob McCoolin tarinaa, jonka tapahtuma-aika rinnastui kuvitteelliseen barokin aikaan.
Olin hyvin vaikuttunut, ja konsertin jälkeen tapahtuikin jotakin kummallista. Debin valloittava olemus ja Barokki Kuopio -julisteen arvoituksellinen hahmo sekoittuivat päässäni ja löysivät tiensä keskeneräiseen Rob McCoolin tarinaan. Ne vaikuttivat ratkaisevasti erääseen keskeiseen henkilöön.
Tarinaan jo tutustuneet arvaavatkin loput.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun jokin kulttuurinen elämys vaikuttaa keskeneräiseen tarinaani tai antaa kipinän vielä syntymättömälle tarinalle.
Eikä siitä pääse mihinkään, että tällaiset tapaukset ovat yllättävyydessään todella virkistäviä :)
P.S. Debi opiskelee Helsingin Sibiksessä ja yllätin vuorostani hänet kertomalla, että isomummoni voitti aikoinaan Jean Sibeliuksen pierukilpailussa. Se tapahtui vuonna 1891 ja siitä lisää joskus toiste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti